Takaisin virtaan
09.02.2016 13:10
Vuosien ajan olen enemmän tai vähemmän pyrkinyt minimoimaan teknologian ilmenemistä elämässäni. Tämä kaikki on ollut erittäin mielenkiintoista ja opettavaista aikaa ja suonut mahdollisuuden syventyä niin luonnontuntemukseen kuin itsensä ymmärtämiseen, ja esimerkiksi opiskella eri elämänalojen viisauksia perinteisesti kirjojen välityksellä, kuten myös suoraan toimeen tarttumalla. Erityisesti viimevuoden kuluessa olen kuitenkin huomannut, että nykyteknologia on hiljalleen hiipinyt elämääni monissa muodoissa, ja näin vuosien tauon jälkeen olen jälleen saanut olla osallisena sen mukanaan tuomista ilonaiheista. Ajallemme on jokseenkin ominaista toimia myös verkon välityksellä, joka soveltuu niin tiedon hankintaan, kuin sen jakamiseen kaikessa laajudessaan. En edelleenkään teknologian valtavassa virrassa aio luopua minulle niin rakkaista puuhistani, on sitten kyseessä maalaminen, säveltäminen tai yksinkertaisten puulusikoiden veistäminen lasten puuropöytään. Myöskin hiljaiset hetket aamuisen metsän rauhasta nauttien tai uppoutuminen kevätkyntöön puutarhassa kuokka laulaen tulevat kuulumaan osaksi arkeani ja luonnollista vuoden kiertoa, niinkuin vain elämä suo. Enkä myöskään väitä, että tällaisten asioden jakaminen kanssaihmisten kanssa ei olisi mahdollista ilman nykyteknologiaa. Meille on annettu mahdollisuus jakaa kokemuksiamme monin tavoin täällä eläessämme ja on paljon itsestämme kiinni miten näitä mahdollisuuksia käytämme. Aamuauringon lämpöä voi hyvin ihmetellä yhdessä naapurin kanssa, tai ilmaista kiitollisuuttaan torikauppiaalle lähiruuasta.
Talvisessa metsässä