Taide elää meissä jokaisessa.

 

On mielestäni mahdotonta edes ajatella elämää ja olemassaoloa ilman taidetta. Taide kaikessa laajuudessaan on niin monin tavoin yhteydessä ihmisen elämään, että mielestäni on oikeutettua todeta, että taide yksinkertaisesti on osa elämää. Ja kun asiaa pohtii hieman pidempään, voi ymmärtää kuinka laajasta yhteydestä todellisuudessa on kysymys. 

 

Koko luomakunta ihmeellisessä äärettömyydessään sulautuu saumattomasti osaksi taiteen käsitettä. Se toimii suunnattomana kenttänä, mistä voimme ammentaa niin fyysistä kuin henkistä pohjaa taiteelle. Se tarjoaa materiaaleja ja innoitusta, kuin myös loputtomasti aiheita erilaisten taidemuotojen ilmentämiseen. Ja kun me näin ymmärrämme taiteen olemassaoloa osana elämää, voimme myös ymmärtää, että taide on osa elämää meissä jokaisessa.

 

Viimeaikona olen seurannut vilkasta keskustelua, joka on pyörinyt taiteen ympärillä eri medioissa. On ollut puhetta taiteen rahoituksesta, taidemuseohankkeista, kuten myös taiteen merkityksestä kasvatuksessa. Itseäni ilahdutti eritoten Hans Alfredsin kirjoitus  Aamulehden lukijalta palstalla  (Al. 04.02.2016 ), jossa tuotiin esille luovan taiteen merkitystä kasvatuksessa , sen kehittävien ja kasvattavien ominaisuuksien johdosta. Itse olen kirjoittajan kanssa monin paikoin hyvin samoilla linjoilla. On tärkeää, että taide sen moninaisuudessaan saa ansaitsemaansa arvostusta ja hyväksyntää, niin yhteiskunnan taholta, kuin myös yksilötasolla ihmisten keskuudessa, jotta taide sen kaikessa kauneudessaan ja elinvoimaisuudessaan saisi loistaa meissä jokaisessa.

 

Taide on todellakin suuri ilon ja nautinnon lähde, sitä ei käy kiistäminen. On kyse sitten taiteen tekemisestä tai siitä nauttimisesta, voimme todeta että taide rikastuttaa elämäämme lukuisin tavoin. Se osaa virkistää ja rauhoittaa, se yhdistää ja murtaa esteitä, se toimii kannustajana, herättää ihmettelemään, tuntemaan ja muistamaan, se säilyttää historiaa ja ennustaa tulevaa, ja niin edelleen. Onkin toivottavaa, että yhä useammat ihmiset rohkaistuvat ottamaan enemmän ja enemmän osaa taiteen leikkisään rytmiin. 

 

Yksinkertaisesti. Tarttukaa kynään, hankkikaa se haaveissa siintänyt kitara, vierailkaa näyttelyssä tai lempiartistin konsertissa, menkää tanssikurssille, lukekaa runoja rakkaillenne ja antakaa lasten maalata ja tehdä lumiveistoksia sydämen kyllyydestä. Niin itsensä kuin toisten hyväksyminen, kannustaminen ja ymmärtäminen ovat hyvän elämän peruspilareita. Näin myös taiteessa.

 

( Julkaistu Aamulehdessä lukijalta palstalla 24.02.2016 )