Elokuusta kohti syksyä
29.08.2016 11:38
Kesä on kääntymässä syksyksi ja jälleen saamme kohdata syksyn pimenevät illat ja tuikkivan tähtitaivaan monet kesän kokemukset rikkaampana. Hiljalleen maalle muuton myötä on arki asettunut uomiinsa täällä Urjalassa ja monet työt ja puuhat täyttäneet päivien kulkua tuoden mukanaan monia uusia ideoita ja mahdollisuuksia, kuin myös uusia haasteita ja velvollisuuksia. Ja luottavaisin mielin kuljen kohti syksyä, tietäen että tasapaino itsessään vetää meitä puoleensa, ehkä jopa enemmän kuin osaamme oikeastaan tavoitella sitä. Tasapaino on ihmisen luonnollinen olotila.
Vuodenajat ja vuoden luonnollinen rytmi luovat osaltaan tasapainoa, ja eri vuodenajat ilmentävät elämän moninaisuutta ihmeellisellä tavalla. Jokaisella vuodenajalla on omat luontaiset erityispiirteensä. Talvi on levon aikaa, kevät ilmentää itämistä ja kasvua, kesä kypsymistä ja kukkaloistoa kauneudessaan. Syksy täydentää kierron, kypsyminen saavuttaa huippunsa ja alkaa valmistautuminen talven lepoon ja hiljaisuuteen.
Osana luontoa, näin uskon, myös ihminen osaltaan läpikäy erilaisia vaiheita vuodenaikojen rytmittämänä. Ja vaikkakin meillä on mahdollisuus yrittää irroittautua luonnon kierrosta, niin uskon että yhteys ihmisen ja luonnon välillä on niin kestävä ja sopeutuvainen, että lukuisista yrityksistä huolimatta tämä yhteys tulee aina säilymään ja muodostamaan osaltaan pohjaa ihmisen elämälle ja kokemuksille päällä maan. Ja edelleen omalla kohdallani olen havainnut, että jo tämän luonnossa vallitsevan kiertokulun vähäinenkin ymmärtäminen tarjoaa eväitä tasapainoisemman elämän ilmentämiseen.
Yksinkertaisella tavalla tämä luonnon kiertokulun ja ihmisen suhde näkyy esimerkiksi käyttämässämme ravinnossa. Keväällä ensimmäiset uudet syötävät versot löytävät tiensä salaattipöytään, kesällä nautitaan varhaisperunaa, tuoretta hernettä ja mansikkaa, ja edelleen kesän edetessä keittiöön löytävät tiensä lukuisat mauste-yrtit ja marjat. Syksyn saapuessa koittaa sadonkorjuun aika jolloin puidaan viljat ja nostetaan maasta lukuisat juurekset ja täyteen mittaansa kasvaneet vihannekset, jotka edelleen säilötään monin tavoin talven varalle.